Viime sunnuntaina lähettiin äipän kanssa pihalle ja jäätiin seisoskelemaan siihen tien vierelle. Kerkesin jo ihmettelee, että mitäs lenkkeilyä tämä tämmönen on. Mutta sieltä tulikin sitten Sonja. Ja Sonjalla oli joku pikkukaveri mukana. Pikkuiseksi se oli aika rohkea. Käytiin vähän lenkkeilemässä ja koitin sitä pikkusen rökittää, mutta ei se lähtenyt karkuun. Tultiin sitten meille sisälle. Ja peuhattiin vähän sisälläkin. Kauheesti ei uskaltanut temmeltää, ettei mamma suutu.

943012.jpg

Välillä mentiin takapihallekin, jossa sitten uskals jo vähän paremmin telmiä. Oli  se Vito välillä aika kauhukakara. Kerrankin se tarras mun takalistoon kiinni ja roikku perässä muutaman metrin. Joutu se sitten irrottaa, kun mä villinnyin täysin. Muutaman kierroksen joutu vetää perslaukkaa, että pysty rauhottuu moisesta tempauksesta. Sisälle mennessä mamma ajatteli, että parempi jos rauhotutaan hetki ja käski mut makkariin. No sänkyynhän mä menin sitten lepäilemään. Mamma ilme oli taas näkemisen arvonen, kun hyppäsin sängystä pois, kun se avas oven...=) Sitten Vito ja Sonja lähti kotiin. Mutta kaippa me taas nähdään jossain välissä.

943014.jpg

P.S. Vitollakin on kuulemma oma blogi. Linkki sinne löytyy linkeistä.