Tänä aamuna meillä porukat heräskin normaalia aikasempaan mitä normisunnuntaisin. Tästä juolahtikin mieleen, että tapahtuukohan tänään jotain erilaista. Aamupalan jälkeen sitten lähdettiinkin autoilemaan ja ajeltiin suvariin. Siellä olikin porukkaa normaalia enemmän ja isäntä kävi mun kans moikkaamassa yhtä setää. Ne katteli siellä mun korvaa ja joku toinen setä kävi hävyttömästi paperilla pyyhkäsee mun jalkojen väliäkin. Hei kyllä mä pidän huolen omasta hygieniastani, kiitos vaan!
Hiplailun jälkeen sitten mentiin autolla vähän matkaan ja pysähdyttiin metsän laitaan. Isäntä kävi hakee mut autosta ja laitto jälkivaljaat päälle. Sitten mentiin yhden sedän ja tädin luo tien reunaan, josta isäntä lähetti mut etsimään jälkeä.Lähdin sitten katselemaan, että mistäs se jälki löytys. Katsoin parhaaksi mennä isännän osoittamaan suuntaan ja siinä 10-15 metrin paikkeilla bongasinkin jäljen. Nuuskuttelin alkuun vähän vasuriin ja sitten lähdin jälkeä pitkin oikealle. Isäntä ei lähtenytkään perään vaan hakikin mut pois jäljeltä, kun se setä sieltä takaa huuteli, että palaa janalle. Isäntä lähetti mut sitten janaa pitkin eteenpäin ja mä menin pikkusen matkaa ja lähin sitten taas vasuriin. Mutta taas mut otettiin takasin sille janalle. Uusi lähetys ja nyt bongasinkin tullen mukana jäljen hajun oikealta. Päätin sitten kokeilla lähteä sinne päin ja sinnehän se isäntäkin tuli perässä. Ajettiin jälki ja poimin matkalla vastaan tulleet kepit. Vika meinas jäädä, kun vähän harhauduin jäljeltä. Isäntä-raukka oli vähän ihmeissään, kun yht äkkiä pysähdyin ja lähdin takaisin päin ja sitten jäljen löydettyäni ajoin sen loppuun asti ja nostin viimisenkin kepin sieltä. Sitten mentiin moikkaamaan yhtä tätiä, jolle isäntä anto ne mun löytämät kepit. Samalla isännälle kerrottiin, että se palaa janalle tarkoitti sitä, että olin ottanut jonkun takajäljen. Mutta ei se ollut sitä tajunnut, kun oli luullut, että silloin huudetaan takajälki. Mutta nytpä se tietää senkin sitten!
Tämän jälkeen mentiin taas vähän matkaa autolla ja odoteltiin jonkun aikaa. Isäntä haki muta autosta lopulta ja vei taas mettän reunaan ja lähetti hakee esineitä. Ja pienen mutkan jälkeen löytykin heti joku kangaspala, jonka sitten vein isännälle. Se oli oikeen tyytyväinen ja sain autolla vähän kissanruokaa. NAM!
Nää meidän reissut on usein aika autoilupainotteisia ja taas lähdettiinkin autolla ajelemaan. Päämääräksi selvisi koulutuskenttä. Käytiin emännän kanssa kentällä vähän muistelemassa juttuja leikkimässä pallon kanssa. Ja sitten menin autoon odottelemaan. Aika pian se emäntä tulikin hakemaan mua ja mentiin kentälle kättelee yhtä setää ja siitä sitten emäntä vei mut jonkun kepin luo paikallamakuuseen. Ite se käveli muutaman kymmenen metrin päähän seisoskelee. Sillä aikaa, kun se seisoskeli siellä niin toinen täti koiransa kanssa teki kaiken maailman liikkeitä siinä kentällä. Emäntä kävi jossain välissä hakee mut pois ja sitten olikin meiän vuoro tehdä temppuja. Tehtiin hiiirrmu pitkä seuraaminen ja loppuun meinas keskittyminen vähän herpaantua, mutta tulin kuitenkin emännän mukana. Ihmisten luo kun tultiin niin jollain tätillä oli hirmu mielenkiintosen tuoksuset tumput ja emäntä joutu muistuttaa, että nyt pitää seurata. Tän seuraamisosuuden jälkeen oli vuorossa liikkeestä istuminen. Mulla meni jotenkin pasmat sekasin ja meninkin maahan. Seuraavassa liikkeessä emäntä käski maahan ja nyt meninkin niin nopeasti maahan, kuin vaan kerkesin. Sitten se kutsu mut luokseen ja painatinkin kovalla vauhdilla siihen emännän eteen nököttää. Sitten vierelle ja hakemaan noutokapulaa. Emäntä heitti ja mä hain. Se oli aika pureskeltu kapula, joten päätin minäkin jättää hammasmerkkini siihen ennen kuin luovutin sen emännälle. Sitten emäntä heitti sen kapulan esteen yli ja mä hyppäsin, otin kapulan. Emäntä olikin heittänyt kapulan vähän kauemmaksi esteestä kuin tavallisesti ja arvioin paluuhypyn väärin. Juuri ja juuri kesken hypyn sain nostettua etutassuja sen verran, että ne vain vähän kolahtivat esteeseen. Emäntä ja se setä molemmat vähän pelästyivät, että tuunko nurin niskoin alas. Mutta ihan hyvin se lopulta meni. Purasin muutaman kerran taas kapulaa ennen kuin annoin emännälle. Sitten vuorossa oli a-este. Sen hoidin varsin mallikkaasti ja setäkin myöhemmin sanoi, että se oli erinomainen suoritus. Lopuksi vielä emäntä käski mut juoksee eteenpäin. Juoksin alkuun n. 10 m sitten vähän hidastin ja mietin, että mikäs juttu tää oli. Mutta saman tien muistukin mieleen, että siellä kentän reunalla on varmaan pallo. Ainahan se on siellä ollut! Mutta en päässyt ihan kentän reunalla, kun emäntä karjaskin "MAAAHAN!!". Hämmennyin vähän ja käännyin ympäri ja menin maahan. Sitten emäntä tuli mun luo hymyille kuin naantalin aurinko. Käski vierelle ja laitto mut hihnaan. Sitten mentiin sedän luo, kun sillä oli juttuja. Ja tällästä se kerto (jos nyt muistan kaiken ihan oikein):
Paikkamakuu: Erittäin hyvä (emäntä ei odottanut lupaa käskeä mua maahan)
Seuraaminen: Hyvä  (Alku tosi hyvin, mutta lopussa kontakti huononi ja ylimääräinen käsky)
Istuminen: Puutteellinen (meni maahan)
Maahanmeno luoksetulo: Erinomainen
Tasamaa nouto: Erittäin hyvä (pientä kapulan pureskelua)
Hyppynouto: Hyvä (kosketus paluuhupyssä ja pureskelua)
Estenouto: Erinomainen
Eteenmeno: Erinomainen

Kaiken kaikkia olin saanut pisteitä seuraavasti:
Maasto 178 (jana 18pst, kepit 130pst, esineruutu 30pst)
Tottis 84
Eli yhteensä 262 pistettä II tulos ja JK1-koulari ja kokeen 1. sija.
Nyt ei ole kuvia pistää, kun Jaana ei ollut mukana, eikä tuolle emännälle tullut kuvaaminen mieleen, kun se oli niin täpinässä. Jaana oli kuulemma ollut Moonan kanssa tokoilemassa ja saivat I tuloksen! Onnea siis Jaanalle ja Moonalle!