Raksalla oleilu jatkuu edelleen. Saan olla jo aika paljon vapaana tontilla, kun ei kuulemma ole enää vaarana, että mä "sukellan laastiin". Raksakoiran arki on tällaista: aamulla lenkki, ruoka, nukutaan kunnes isäntä tulee sit tontille. Rakennetaan n. tunti-pari. Emäntä tulee ja se pitää tervehtiä. Sit rakennetaan taas. Illalla sitten kotiin, syödään ja mennään nukkumaan. Viikonloppuisin mennään aamupalan jälkeen suorilta raksalle ja tullaan illalla kotiin, katsotaan vähän töllöä, syödään ja mennään nukkuu. Rakentaessa raksakoiran tulee olla tarkkana ja ensimmäinen tehtävä on etsiä sopiva keppi. Tämä on melko helppo homma, koska emäntä on kivasti kasannut pari keppikasaa tontin nurkkaan. Lisäksi kaiken maailman puupalikoita yleensä löytyy sen puisen hökötyksen ympäriltä tai sisältä. Emäntä niitä yleensä yrittää keräillä sinne kasoihinsa, mutta lähes aina joku palikka lojuu jossain. Sitten kun on sopiva keppi, täytyy koko ajan seurata mitä ihmiset tekee. Parempi yleensä vielä olla vähän kytiksellä ihmisten lähettyvillä, että ei missaa hyviä tilanteita. Jos niiltä hetkeksikin herpaantuu huomio puuhastaan, kannattaa olla kepin kanssa valmiina. Jos ne katsovat suoraan raksakoiraan, on se jo kutsu tulla luokse. Ja kun satut oikealla hetkellä paikalle tämän näköisenä:

saatat saada pienen leikin aikaan. Parhaiten leikkiin höynäytettävissä on emännän äiti, mutta satunnaisesti käy flaxi myös isännän tai emännän kanssa. Joskus tontilla käy vierailijoita ja yleensä ensin haukun ne ja sitten tarjoan keppiä.

Itse raksasta voisin kertoa sen verran, että ensin ne teki niistä harkoista semmosen ison aitauksen ja sitten ne täytti sen. Sinne laitettiin maata, styroxia ja putkia, kaikennäköstä krääsää. Päällimmäiseksi laitettiin sitä betonia. Sen jälkeen ne kasas isoja keppejä pystyyn sen betonimötikän reunoille ja sit ne laitto jotain tuoleja (ei ne kyllä yhtään tuoleilta mun mielestä näyttänyt) niitten keppien päälle ja väliin. Niitten tuolien päälle ne laitto paperia ja lisää keppejä. Nyt ne sitten laittaa jotain levyjä niihin pystykeppeihin. Siellä ne illat paukuttelee niitä levyjä. Anssi ja Annu kävikin niitä auttamassa viime viikonloppuna. Oli tosi kivaa, kun oli muitakin ihmisiä tontilla.