Vitsi, meillä kävi eilen vieraita. Jaana ja Mikko kävi pitkästä aikaa. Oli tosi kiva nähdä niitä. Jaanan kanssa vähän kinasteltiin mun tyynystä ja sit se laitoo mulle lähtiessään jotain huulirasvaa. Se oli tosi hyvää...ja Jaana laitto sitä mulle monta kertaa, kun mä sitä pyysin. Ne vähän emännän kanssa jutteli, että jos käytäs pitkästä aikaa vähän treenaamassa ens viikolla. Mulle kyl sopii...ei oo meinaan toi emäntä itekseen saanut tota hanuriaan treenikentälle. Vähän alkas olee aika!
Mut ollaan me lenkillä käyty. Ja saan olla aika paljon vapaana. Eilen, ku Jaana ja Mikko oli lähtenyt, me lähdettiin lenkille. Mäkin sain semmosen valon, millasta emäntä pitää otassaan. Mulle se vaan laitettiin kaulaan. Emäntä näki kuulemma paremmin missä mä viiletän. Me käytiin käppäilemässä vähän metsässä ja tietty jonkun verran joutu menee tietäkin pitkin. Tehtiin tiepätkillä vähä tottisliikkeitäkin.
Sit ku me päästiin lenkiltä kotitielle, niin siel oli joku hiippari. Mä hokasin sen ennen emäntää ja lähdin juoksee kohti kauheen mekkalan kanssa. Emäntä kuitenkin käski mut luokseen. Se palkkas mut pallolla, kun menin sen luo. Hain pallon ja meinasin mennä taas sitä hiipparia kohti. Mutta taas kävi käsky tulla luo. Emäntä otti pallon ja käski vierelle ja sit mentiin vierekkäin kävellen sitä kohti. Välillä mä tietty varottelin sitä tyyppiä, että pitää varansa. Emäntä aina välillä naksautteli ja anto namuja. Sit mentiin aika lähel sitä hiipparia. Emäntä heitti varuuksi hihnan mun kaulan ympäri ja sit mentiin ohi. Sinne se hiippari jäi tielle, ku me mentiin sisään. Outoo porukkaa...seisoskelee toisten teillä pimeessä.