keskiviikko, 3. helmikuu 2010
Ja kyllähän sitä lunta tulikin. Lähdettiin maanantai-iltana emännän kanssa lenkille. Lunta sateli hiljaksiin. Jouduin jostain kumman syystä ole hihnassa. Jossain välissä sieltä metsätieltä alkoi näkymään valoa ja emäntä käski mut taakseen kävelemään. Koitin kyllä kurkkia sieltä takaa ja ilmotella, että joku siel on ja varokaa mä tulen. Päästiin sit lähemmä ja siel oli tuttuja, Hanna ja Namu. Jatkettiin matkaa sitten yhdessä. Emäntä oli vähän kateellinen sen Hannan valolle. Valas se kyllä paljon paremmin, ku emännän lamppu. Mentiin alkulenkki remmissä, jossain välissä päästivät meidät molemmat irti. Oisin kovasti tahtonut leikkiä Namun kanssa ja sekin ois tahtonut, mutta me kuulemma kuumuttiin liikaa ja oli parempi pitää meitä vapaana vuorotellen. Johtu vissiin siitä ärinästä mitä välillä kuulu, kun juoksenneltiin. Tehtiinkin aika pitkä lenkki. Lunta tuli koko ajan aika reippaasti. Emäntä valitteli, että ei välillä nää mitään. Koitin välillä vapaana ollessa vaania ja haastaa Namua leikkiin, mutta emäntä oli vähän nihkeenä sen suhteen, joten lopulta katsoin parhaksi jolkotella itsekseni.
Seuraavana aamuna ei satanut enää lunta, mutta oli sitä yön aikana tullut ainakin 10 senttiä. Emännän kanssa tehtiin maanantaina lumitöitä tunti ja sittenkin saatiin vaan osa pihasta valmiiksi. Sit meille tuli illalla vieraita. Emäntä käski istuu, kun ne tuli. Mutta oon alkanut vahtia tätä uutta kotia ihan urakalla, joten meinasin mennä vähän lähemmäksi ilmottaa, että tää on sit mun koti. Emännän mielestä se ei ollut hyvä juttu ja seuraavaksi huomasin olevani yhdessä makkarissa oven takana. Pääsin sieltä kuitenkin lopulta kattoo vieraita. Ja nehän oli tosta naapurista, Pirjo ja Rami. Vein niille heti tyynyn, jotta ne vois leikkii mun kanssa. Ja leikkihän ne vähäsen.
Mulla ois tänään synttäritkin...emäntä ei niitä ainakaan aamulla muistanut. Paree ois illalla olla sitten jotain lahjuksia!
