Sunnuntai aamuna mamma pakkas auton ja lähettiin ajelee. Eka haettiin Inka ja sitten napattiin vielä Jaanakin mukaan. Emäntä oli vähän oudon olonen koko aamun. Sitten kun päästiin perille oli se vielä oudompi. Perillä tarkotti kuulemma Lohjaa. Siellä oli aika paljon koiria ja häliseviä ihmisiä. Mua alko vähän hermostuttaa ja mainitsinkin asiasta emännälle. Jouduin istuu aika paljon autossa. Välillä emäntä kävi pyörähtää mun kanssa läheisellä mettätiellä. Ja kerran mentiin sitten käymään kentällä. Oli siellä toinenkin koira emäntänsä kanssa ja yksi nainen ihan itsekseen. Sitä yksinäistä naista me käytiin tervehtimässä ja sitten se toinen koira meni maaten sinne kentän laidalle. Tässä vaiheessa emäntä oli jo tosi outo ja mua alko vähän jännää sen käytös. Emäntä pyys mua seuraamaan.



Otin alkuun muutaman askeleen ihan ok, mutta emäntä oli niin pinkeenä, että päätinkin sitten haistella maata ja jolkotella siinä pikkusen eellä. Välillä mamma vaihteli vauhtia ja silloin vähän kattelin, että mites nyt mennään, mutta muuten jatkoin jolkottelua mamman eellä. Pari rundia heitettiin tähän malliin ekan olin remmissä ja välillä vapaana.



Ilman remmiä pääsin vähän paremmin mamman edelle. Näitten seuraamisten jälkeen emäntä tais vähän rauhottua, ja suostuinkin sitten hetken seuraamaan sitä ihan ok ja sillon se sitten käski mut istumaan.



Käveli aika kauaksi ja palas sitten takasin mun luo. Sitten taas seurasin sitä pätkän, nyt emäntä käski mut maahan ja käveli kentän toiseen päähän.



Sieltä se sitten kutsu mut luokseen. Ja mähän menin



ja kovaa meninkin.





Muistin jopa jarruttaa



ja istahtaa emännän eteen.





Lopuks pyydettiin vierelle.

Tässä vaiheessa toivoin jo vähän namiakin, mutta ei vieläkään. Se toinen koira lähti emäntänsä kanssa sieltä kentän laidalta ja me mentiin sitten sinne samoille paikoille. Emäntä käski maahan ja meni vähän eteenpäin seisoskelee. Se toinen koira alko tekee samoja juttuja mitä me oltiin tehty aiemmin siinä kentällä. Mä kattelin välillä sitä koiraa, välillä mammaa ja välillä Jaanaa, joka kuvaili meitä.



Lopulta se mamma tuli ja mentiin sen yksinäisen naisen luo. Se nainen höpötteli jotain ja lopuks se kätteli emäntää ja meille taputettiin. Ihan ok...mutta paras oli edessä...kun päästiin pois kentältä sain KISSANRUOKAA!
Menin taas autoon odottelmaan, että mihinkähän seuraavaksi. Jonkin aikaa sainkin taas istuskella, kunnes lähdettiin ajelemaan. Mentiin yhelle parkkikselle. Sieltä käveltiin kadulle ja katua pitkin vähän aikaa.



Sitten takasinpäin,



puolessavälissä mamma jätti mut remmissä aitaan kiinni.



Sitten se käveli pakettiauton taakse ja takasin. Joku setä kävi kättelemässä sitä. Mamma oli tosi ilonen, kun se tuli hakee mut. Sitten menin taas autoon odottelemaan.
Tämä oli kuulemma joku BH-koe eli käyttäytymiskoe...kyllähän mä nyt käyttäytyä osaan....(jos haluan).



Nyt siitä on pinssikin todisteena...

P.S. Kuvat by Jaana. Eli kiitämme ja kumarramme Jaanaa loistavista kuvista! KIITOS!!!